Varaa henkilökohtainen tapaaminen
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD) on pitkäaikainen ja liiallinen huolestuneisuus monista eri asioista. Henkilö voi kokea jatkuvaa levottomuutta, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, lihasjännitystä ja unihäiriöitä. GAD:lle on ominaista ennakoiva ahdistuneisuus, joka ei kohdistu vain yhteen asiaan, vaan ilmenee useilla elämän osa-alueilla.
Hoitovaihtoehtoihin kuuluvat psykoterapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), ja lääkitys, kuten masennuslääkkeet.
Paniikkihäiriöön liittyy toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia, jotka ovat voimakkaita ahdistuneisuuskohtauksia. Kohtaukset voivat sisältää sydämentykytystä, hikoilua, vapinaa, hengenahdistusta ja pelkoa hallinnan menettämisestä tai kuolemasta. Paniikkihäiriöön liittyy usein voimakas huoli kohtausten uusiutumisesta, mikä voi vaikeuttaa normaalia arkea.
Hoitona käytetään psykoterapiaa, lääkitystä tai näiden yhdistelmää.
Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää joutuvansa toisten tarkkailun, arvioinnin ja arvostelun kohteeksi. Tämä voi johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn ja merkittävään ahdistukseen esimerkiksi esiintymistilanteissa. Oireisiin kuuluvat voimakas jännitys, hikoilu, vapina ja punastuminen.
Hoitona käytetään usein kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja tarvittaessa lääkitystä.
Agorafobia on pelkoa tilanteista, joissa pakeneminen voi olla vaikeaa tai avun saaminen mahdotonta. Tämä voi johtaa julkisten paikkojen, kuten kauppojen, julkisen liikenteen tai suurten väkijoukkojen välttelyyn. Ahdistus voi alkaa jo kotona pelkästä ajatuksesta, että joutuu menemään pelottavaan paikkaan.
Hoitona käytetään psykoterapiaa ja lääkitystä.
Pakko-oireisessa häiriössä henkilöllä on toistuvia, pakonomaisia ajatuksia (pakkoajatuksia) ja käyttäytymismalleja (pakko-oireita), jotka hän kokee tarpeellisiksi ahdistuksen lievittämiseksi. Esimerkkejä ovat jatkuva käsien pesu tai tarkistaminen. OCD voi merkittävästi haitata arkea ja sosiaalista elämää.
Hoitona käytetään kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja lääkitystä.
PTSD kehittyy traumaattisen tapahtuman jälkeen ja ilmenee voimakkaina ahdistuneisuusoireina, kuten takaumina, painajaisina ja voimakkaana ahdistuksena, jotka liittyvät tapahtumaan. PTSD:n oireet jaetaan kolmeen pääluokkaan: trauman uudelleen eläminen, välttämiskäyttäytyminen ja kohonnut vireystila.
Hoitona käytetään psykoterapiaa ja lääkitystä.
Lääkärikeskus Aava. Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö. https://www.aava.fi/palvelut/mielenterveys/paniikkikohtaus-ja-paniikkihairio/
Mielenterveystalo. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/f411-yleistynyt-ahdistuneisuushairio
Mielenterveystalo. Julkisten paikkojen pelko. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/f400-julkisten-paikkojen-pelko
MTKL. Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). https://mtkl.fi/tieto-ja-tutkimus/mielenterveyden-hairiot/traumaperainen-eli-posttraumaattinen-stressihairio-ptsd/
Terveyskirjasto. Paniikkihäiriö. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00404
Terveyskirjasto. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00555
Terveyskirjasto. Sosiaalisten tilanteiden pelko. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00492
Terveyskirjasto. Julkisten paikkojen pelko (agorafobia). Vhttps://www.terveyskirjasto.fi/dlk00375
Trauma ja dissosiaatio. Traumanjälkeinen stressihäiriö (PTSD). https://traumajadissosiaatio.fi/traumanjalkeinen-stressihairio-ptsd/